sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Ahdistuksen multihuipentuma


olen liikaa
minä olen liikaa
minä olen liikaa
minä olen liikaa


Kuuntelen Apulantaa, kovaa.
Ahdistaa olen niin iso ja eilen taas söin liikaa.

Tää vaan jatkuu, siivoan aluspaita ja alkkarit jalassa, itku kurkussa. Reiden sivussa olevat haavat valuen. Tunnustan siis viime viikolla ekaa kertaa, tänään säälittävät naarmut saivat jatkoa...

Kohta isi tulee hakemaan mut mummolaan. Pitäsi mennä syömään sinne, taas. Se on asia jota nyt viimiseks haluisin tehä, syödä! Sitähän mä olen koko viikonlopun tehnyt. No pakko, ehkä jos mahdun ulko-ovesta ulos..


Tosi sekava postaus, ihan sama en jaksa välittää..



2 kommenttia:

Bambi kirjoitti...

toi on ihana biisi. <3 jaksamisia. <3

milkyoolong kirjoitti...

Voi parkaa. <3 Ruualla vaan on niin tärkeä merkitys sosiaalisessa elämässä. <3