keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Kun aivot menee oikosulkuun, tulee itku.

Elämää taas eletty eteenpäin, mutta tiedänkö minne mä olen menossa? Suunnitteleminen ja suunnitelmien teko ei ole erityis-osaamisaluettani. Koulua käyty nyt jo muutama viikko ja ihan mukavaa on ollut. Onko se sitte kuitenkaan tarpeeksi. Haluisin oikeesti alkaa elää aikuisen ihmisen normaalia elämää, niinkuin kaksikymppisen kai kuuluu. Valintani on tällä hetkellä toi uuden alan opiskelu.. mutta mitä vikaa oikesti olis jossaa kaupan kassassa? Joinakin päivinä mulle on ihan sama, toisinaan ei.. ja lähes kaikki varmaan tietää miltä se tuntuu..

Ei kummallisia etenemisiä siis mihinkään suuntaa. Tällä hetkellä tai tällä viikolla eniten on ottanut päähän joululahjat. Mitä mä ostan mun poikaystävälllee?! Se keksi mulle yks päivä lahjan, mut sit se ei voi mua yhtään auttaa vihjaamalla mitä se tarttis/haluis. Inhoon nimittäin sellasia väkisin ostettuja lahjoja jotka ei herätä mitään mielenkiintoa. Mä oon miettiny pääni puhki enkä mä keksi mitään :S Kai sitte kohta on pakko vaan sanoa sille et ei kannata mitään vaivautuu mulle ostaa ku en osta sulle mitään..

Valon, valon, valon, valon, valon juureen... (Apulanta-valon juureen)