tiistai 31. elokuuta 2010

:(

i've giving up
i'm sick of living
is there nothing you can say
take this all away
I'm suffocating
tell me what the fuck is wrong with me


 











 

Mua ärsyttää suututtaa ja vituttaa kaikki, ihan kaikki tällä hetkellä. Se äskeinen vihastuminen hölmöstä asiasta. Eihän se mun vika ollut kun suutuin, kaikki muuthan ovat idiootteja? vai olinko se minä sittenkin?

en tiedä.. haluan satuttaa.. mua pelottaa mä haluaisin paiskoa tavaroita huutaa ja karjua. mutta mä en tee mitään. mä vaan olen. jännitän lihakseni ja istun kirjoittamassa. mä en pysty, ähisen vain kiukusta niin että verisuonet kohta katkeaa päästä... mä haluan paeta jonnekkin, itseäni karkuun :'((((((

maanantai 30. elokuuta 2010

-.-


Väsyttää ihan kauheasti. Tämä päivä pitäs vielä jaksaa ja sitten olisi yksi vapaa päivä. Mua vähän pelottaa.. mun pitäisi tän työharjottelun jälkeä olla melkeen ammattilainen ja osata tehä ruokaa ja sovellella ohjeita. Eli mä en todellakaan osaa edes paistaa pihvejä.. mua pelttaa tulevat näytöt sinne ei oo ku pari kuukautta :/

Mut nyt pitäsi nopeesti yrittää julkassa tää ja lähteä töihin.. ens viikolla alkaa taas koulu.. kuinkahan mä jakan nousta kaheksaksi ku ysiks meneminen ki väyttää näin paljon :S

perjantai 27. elokuuta 2010

Some tea and mudcake


Tän päivän vapaa on menny aikas lailla hukkaan.. heräsin aamulla että oli niskat ja lihakset muutenkin aikalailla arassa kunnossa. Joku inhottava flunssa pöpö meinaa iskeä muhun ilmeisestikkin :/ Syksy ja syys flunssat me don't likes :(

Tein eilen äidin pyynnöstä mutakakkua ja maistelin ittekkin.. Tänään kutsuin isovanhemmat  kahvittelemaan että sain kakun jämät pois sieltä kaapista kummittelemasta. Enkä oo siis edes liikkunut tänään yhtään. Syönyt vähän ruokaa sekä sitä mutakakkua. Sekä ollut koko päivän kääriytyneenä kaulahuiviin lukien kirjaa ja lipittäen kuumaa teetä :)


Nyt jatkan tod näkösesti samalla linjalla ja oottelen murun tuloa töistä ;)

torstai 26. elokuuta 2010

what's this feeling.. I could remember something in my past.. and I think it's wonderful..


Paripäivää oli töissä aika hässäkkää kun oli buukattu monta tilausta yhdelle päivälle. Oli tosi kiire ja harvat kerkes ees pitää tupakka breikkejään. Mä en siis käytännössä ollut yhdelläkään tauolla. Jäi syömättä ja olin aluksi tosi kiukkunen kunnes nälkä meni ohi ja tuli se jostain kaukaisuudesta tuttu tunne kehoon.

"eihän kukaan kuole jos jättää yhden lounaan ja välipalan väliin, keho kyllä jaksaa se alkaa käyttämään energiavarastoitaan, sinulla ei ole mitään hätää sehän on vain omaksi hyväksesi"..


Näitä liisa ihmemaassa päiviä oli pari kappaletta. Olin ajatuksissani pihalla ja mietin paljon menneitä. Jotenkin kaikki tuntui kuin olisi aikakoneella mennyt ajassa taaksepäin. Niin tuttu syysilta ja se tunne mahassa ja koko kropassa. 


Kolmanne päivän illalla tuli mies käymään kun ei oltu pariin päivään nähty, väsymykseni takia. Ja se miltä se tuoksui se miltä se näytti :) tuntui kuin mun aistit olisivat olleet yliherkät. Mä halusin niin kohvasti päästä leikkimään sen kanssa. En muista koska olen edes suudellut niin kiihkeästi ja koska sisälläni tuntui niinkuin vasta rakastuneelta että perhoset vain lentää vatsassa. Tehtiin jotanin niin ihania asioita ja nukahdettiin toistemme syliin. 


Mä haluan todellakin pitää tämän. Se itsevarmuuden tunne mä  haluan vielä vähän solakammaksi. Mä haluan todellakin syödä kevyesti. Ei mitään herkkuja ne saavat mun muut aistit täysin sokeiksi, ja elämän puuroksi.

"Tämän minä haluan ja tähän minä haluan kurkottaa"...
 

perjantai 20. elokuuta 2010

aivot menevät solmuut.. vaikka vino hymy säilyy huulillani

eilen tapahtui piiitkästä pitkästä aikaan jotain kummallista
mies alkoi puhumaan kuinka oli taas laihtunut
sen on siis tapana käydä aina vaa'alla käydessään porukoilla
myönnän sen että sen vatsalihakset on alkanut erottua poikittan myös
ja rakastan sen kylkilihaksia
mutta jotenkin tuntu pahalta kun sanoin et vitsi oot tollain laiheliini
ja mä tällänen possu (nauraen)
ja mä oon tehny kovasti sen eteen hommia että mun pitkittäiset vatsalihakset näkyy..
niin se sitten sanoo että ethän oo possu oot tollanen ihan tavallinen

siitäkös mun aivot meni solmuun, mä oikeesti oon luullu että mua voi kutsua jo laihaksi...
tuli kauhea näyttämisen halu.
mä haluan laihduttaa että se näkee että mustakin voi tulla laiha.

torstai 5. elokuuta 2010

Huh huh (huokaus helpouksesta)!!

En mä ole paksuna.. noi pillerit säikäytti mut pahemman kerran. Kuulemma tossa merkissä voi käydä, että kun niitä syö kauan niin menkat saattaa jäädä kokonaan pois taukojenkin aikana..