sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Failed herkuton kuu

Vituttaa hieman, viimenki ku tuli viikonloppu ni eiköhän tähän iske ärsyttävä lenssu :S Aivastuttaa koko ajan ja nenä vuotaa.. ei kuumetta mutta ärsyttää. En siis oo päässy viikonloppuna lenkkeilee. Launatai päivä meni sohvanpohjalla kullan vieressä leffoja katellessa. Tänään mummolassa ja huomena pitäis jaksaa kouluun.. Ei huvittais, kiva mennä keittiöön pärskimään..

Tällä viikol mä kuitenki yllätyin itteeni kuinka paljo jaksoin tollai 'yhtä'äkkii' liikkuu. Tuli käytyä 2 kertaa juoksemassa ja 3 kertaa kävelylenkillä :) plus lihaskuntoa näitten päälle aina. Jee :>

Ens viikolla olis sitte tarkotus kiinnittää huomiota tohon syömiseen enemmän. Aamulla ennen kouluun lähtemistä joku kevyt hedelmä, koulussa leipä ja kahvi aamupalaks, reilu lounas ja illalla sitte seittemän aikoihin jotain pientä illallisen tapasta. Lähinnä protskuja, paitsi jos oon urheilllu ni sitte vähän hiilareita messiin. Mun tarkotus ei oo laihuttaa kauheita määriä, lähinnä kiinteyttää ja saada vähän lihaksia. Laihdun sen verran kun laihdun, pari kiloa olis ihan mukava saavutus. Eli ehkäpä 2-5 kiloa. Mutta adiös tää lähtee saunoo :)

maanantai 1. helmikuuta 2010

Otsikko vitutuksesta

Tänään aamu alko yllättävän pirteästi, lämpösen suihkun jälkeen puurokulho, koneelle ja tv:stä pitkästä aikaa voice. Koulussa taas omat rutiinit ja pienet ketutukset ja paineet onnistumisesta.. olin kokkailu vuorossa siis ja ruoka meinas olla vähän myöhässä koulun ravintolassa, kiitos mun kuhnailujen.. hyvin se kuitenki sitte meni pienestä kiireestä huolimatta :)

Olin niin valmistautunu henkisesti illalla meneväni lenkille.. mut eiköhän sitte just ku saan käveltyy himaan (45 min, mkä sinäällään on jo lenkki) iskee hurja lumisade ja tuuli. Ja varmaan voitte arvata että jatkuu vieläki.. ja on varmaan yltynykkii :S

NO siis vituttaa hieman, ku latailin kaikkii kivoi discobiisei et jaksaa juossa kivas temmos, ni eiiiii!! helvetti #!&!!#?

Vituttaa kans ku kuulin et mun serkku on menny täs lähiaikoin kihloihin.. Oon jopa maininnu sen joskus kirjotuksissani, kuinka mua vituttaa se ku se on niin täydellinen olevinaan.. tai siis on. Mua 2 vuotta nuorempi ja se on ollu sen äijäkaverin kanssa alle vuoden ja vähemmän aikaa myös kun mä mun pojan kanssa.. En mä halua kuulostaa katkeralta, mutta vituttaa kaikella tasolla. Vaikka mä tiedän että me ollaa mun äijän kanssa tosi lähellä toisiamme, enkä olis uskonu ikinä et voisin kiintyä alle vuoden seurustelun jälkeen noin paljon. Me molemmat tiedetään toistemme mielipiteet ja asenteet eri asioita kohtaan. Tuntuu rehellisesti että mä olisin tuntenut sen paljon kauemmin vaikka aika tuntuu muuten menneen taustalla aika vauhdilla. Miten siitä on jo 9 kuukautta? Niin kauan ja sitlti niin vähän ja olen niin syvällä tässä...

noo tulipas vuodatettua.. mutta mä olen niin onnellinen mutta samalla vihainen tollaisesta selvästä näyttämisen halusta. Seuraava uutinen on varmaan sen kirjotusten jälkeen heti että ne muuttaa yhteen :/ .. Mut taitaa amerkkalaisten pannareitten taikina jo turvonnu .. tää lähtee nyt paistelemaan ja sitten pannari kasan ja telkun ääreen loppu illaksi. Ajatukset pois tästä maailmasta, ahdituksesta... feilasin tiedän, koitetaan huomenna sitä juoksua sitten. I promise :)